Itsenäisyyspäivä

Mitä Sinulle tulee mieleen sanasta itsenäisyys ja itsenäisyyspäivä? Veikkaan että suurimmalle osalle suomalaisista lävähtää silmien eteen päivämäärä 6.12 ja vuosiluku 1917. Suomen lippu voi vilahtaa mielessä ja tietysti Linnan juhlat.

Suomi ei ole aina ollut itsenäinen valtio. Ennen itsenäistymistään Suomi kuului Venäjään ja maatamme kutsuttiin Suomen suuriruhtinaskunnaksi. Itsenäisyyden Suomi sai 6.12.1917, joten Suomen itsenäistymisestä tulee kuluneeksi 6.12.2020 103 vuotta.

Itsenäisyyden alkuvaiheessa itsenäisyyspäivästä oli paljon eri mielipiteitä - eri poliittisilla ryhmittymillä oli eri mielipiteitä esimerkiksi, milloin Suomen olisi pitänyt itsenäistyä. Eräät tahot halusivat itsenäisyyttä juhlittavan 16 toukokuuta valkoisen armeijan voitonparaatin päivänä. Vasemmisto taas halusi itsenäisyyspäivän olevan 15 marraskuuta.

Laajemmin joulukuun 6. päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien. Tuolloin päivä määrättiin vapaapäiväksi valtion virastoissa, kouluissa ja tuomioistuimissa. Vuodesta 1937 itsenäisyyspäivä on ollut juhla- ja vapaapäivä. Sen mukaan itsenäisyyspäivä on ollut palkallinen vapaapäivä.

Itsenäisyyspäivänä siniristilippu liehuu jokaisessa lipputangossa. Lippu nostetaan salkoon kello 8.00 ja lasketaan alas kello 20. Vuonna 2017, Suomen täyttäessä 100-vuotta suositeltiin poikkeuksellista liputusta. Liput nostettiin salkoihin jo 5.12 kello 18.00 ja juhlaliputus jatkui yön yli aina itsenäisyyspäivän iltaan kello 22.00 asti. Lippu tuli valaista pimeän ajaksi.

Itsenäisyyspäivän kynttilät

Itsenäisyyspäivänä meillä on tapana sytyttää ikkunalle kaksi kynttilää mutta miksi kynttilöitä on kaksi? Kynttilöiden käyttö juhlavissa tilanteissa on ikivanha tapa.

Kahden kynttilän polttaminen juontaa juurensa jo 1700- ja 1800-lukujen Suomessa esimerkiksi hallitsijan - 1700-luvulla Ruotsin kuninkaan ja vuodesta 1809 alkaen venäjän keisarin - syntymäpäivien ja vierailujen kunniaksi. Kaupunkien ruutuikkunoihin kiinnitettiin hallitsijan kuva, jota pimeässä valaistiin kynttilöillä.

Sodan aikana kaksi kynttilää ikkunalla kertoi, että talo oli jääkäreille suopea majapaikka.

Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 kynttilää alettiin polttaa Runebergin päivän sijaan itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Perinne ei siirtynyt itsenäisyyspäivään heti kun Suomi itsenäistyi. Suomessa toiminut järjestö Itsenäisyyden liitto antoi siitä suosituksen vasta vuonna 1927.

Suomalaiset halusivat polttaa itsenäisyyspäivänä nimenomaan kahta kynttilää. 

Nähtiinkö kynttilöissä symboliikkaa ja nähdäänkö yhä?
Usein sanotaan toisen kynttilän kuvaavan kotia ja toisen isänmaata.
Selitys on helppo ymmärtää, koska viittaus isänmaahan on itsenäisyyspäivänä luonteva, ja kynttilöiden yhteys koteihin on selvä. Kynttiläthän yhdistyvät kodin lämpöön ja rauhaan.

Harmony Sisters -laulajien laulu "Kodin Kynttilät" oli sodan aikana yksi suosituimmista lauluista.

Presidentin vastaanotto itsenäisyyspäivänä

Presidentti K.J Ståhlberg piti ensimmäisen itsenäisyyspäivän iltapäivävastaanoton vuonna 1919. presidentti toimi luonnollisesti vastaanoton isäntänä ja hänen tyttärensä Aino Ståhlberg toimitti emännän virkaa. Vastaanotto oli erilainen kuin nykyään; vastaanotto kesti tunnin ja vieraita oli noin 150. Tarjolla oli kahvia ja virvokkeita.

1922 pidettiin ensimmäinen iltamuotoinen vastaanotto, jolloin ohjelmassa olivat myös kättelyseremonia ja tanssi. Alkoholijuomia alettiin tarjoilla vuonna 1934, poikkeuksina vuodet 1937 ja 1938 jolloin ei tanssittu eikä tarjottu alkoholia. Tällöin presidenttinä oli Kyösti Kallio ja hänen uskonnollisuutensa näkyi juhlissa esimerkiksi juuri tanssin puuttumisena.

1949 päästettiin toimittajat raportoimaan itsenäisyyspäivän vastaanottoa ensimmäisen kerran ja vuonna 1967 nähtiin ensimmäinen suora televisiolähetys Presidentinlinnasta.

Presidentti Urho Kekkosen puolison Sylvin vaikutuksesta linnaan kutsuttiin vuonna 1966 kirjailijoita ja taiteilijoita, joiden kanssa keskusteltiin linnan Keltaisessa salongissa. Parhaimmillaan linnassa oli kutsuvieraita jopa 2300 henkeä. Vuonna 1968 linnassa tanssittiin erikoisuutena letkajenkkaa - laulaja Katri Helenan Letkajenkka ja Eurovision laulukilpailun voittaja vuonna 1965, France Gall`n kappale Poupée de cire, poupée de son (suom. Vahanukke) soivat linnassa, kun kutsuvieraat isäntäparin kanssa tanssivat letkajenkkaa.

Mauno Koiviston isännöimissä linnanjuhlissa nähtiin myös "tasavallan prinsessa" Assi Komulainen (os. Koivisto). Hän aloitti muodissa olleen tiputanssin ja 1982 tanssi sujuikin hienosti häneltä ja Jari Komulaiselta, presidentti Koiviston vävyltä.

Presidentti Martti Ahtisaaren aikana (1994- 2000) Itsenäisyyspäivän vastaanotolla otettiin Jääkärinmarssi ohjelmistoon. Ohjelma alkoi - ja alkaa edelleen kättelyllä ja kättely alkaa Jääkärinmarssilla. Sen soidessa sotaveteraanit kävelevät sisään. Myös jazzmusiikki otettiin ohjelmistoon Presidentti Ahtisaaren aikana ensimmäistä kertaa. Jazzista sai nauttia Keltaisessa salongissa. Samaan aikaan ruokatarjontaan otettiin mukaan suolapalat, maakuntaruoat sekä viinit.

Vuonna 2004 Suomessa emännöi itsenäisyyspäivän vastaanottoa Presidentti Tarja Halonen puolisonsa Pentti Arajärven kanssa. Mukana oli myös Presidentti Halosen tytär Anna. Presidentti Halosen pukeutumisesta linnanjuhlissa tulikin kestopuheenaihe. Vuonna 2010 Halonen emännöi juhlia asussa joka hänen yllään kuluneen vuoden aikana jo mm Ruotsin kruununprinsessa Victorian häissä. Muotipiirit saivat tästä puheenaihetta pitkäksi aikaa.

Vuonna 2012 Presidentti Sauli Niinistö isännöi linnanjuhlia ensimmäistä kertaa puolisonsa rouva Jenni Haukion kanssa. Teemana tällöin oli "Suomalaisia tekoja ja työtä". Vastaanoton kutsuvieraissa oli huomioitu henkilöitä, jotka olivat työnsä ja tekojensa kautta edistäneet Suomen ja suomalaisten hyvinvointia. Kutsuttujen joukossa oli työntekijöitä yli 50:stä eri ammattiryhmästä. Kaikki kutsutut olivat tehneet tinkimätöntä työtä Suomen puolesta. Vastaanotolle kutsuttiin tällöin aiempaa enemmän sotaveteraaneja ja lottia; hehän edustivat suuria suomalaisia tekoja.

Juhlavastaanoton kättelyn aikana taustamusiikista ja myöhemmin illalla tanssimusiikista vastasi Kaartin soittokunta, jota johtivat puolustusvoimien ylikapellimestari Elias Seppälä, Raine Ampuja ja Ville Paakkunainen. Kevyempää tanssimusiikkia soittavan Combo-yhtyeen laulusolistina oli Marika Tuhkala.

Vuonna 2013 itsenäisyyspäivän vastaanotto pidettiin poikkeuksellisesti Tampere-talossa. Presidentinlinna Helsingissä oli tuolloin remontissa.

Rouva Haukio on käyttänyt muotisuunnittelija Paola Suhosen luomuksia useaan otteeseen Linnan juhlissa mutta myös muualla edustaessaan maataan. Suhonen suunnitteli muun muassa vuonna 2012 Linnan juhlissa nähdyn iltapuvun. Sinivalkoisen puvun kangasta koristivat Suomen maakuntakukat, yläosan ollessa herkkää pitsiä. Samaa pukua rouva Haukio käytti myös Valkoisessa talossa vuonna 2016 ollessaan siellä puolisonsa kanssa Obamien vieraana.

Presidenttiparille syntyi ensimmäinen yhteinen lapsi vuonna 2018 joten nuorestä iästä johtuen Aaro-poikaa ei Linnan juhlissa näy.

Tasavallan presidentin kanslia tiedotti syyskuussa, että itsenäisyyspäivän Linnan juhlat järjestetään tänä vuonna koronavirustilanteen vuoksi uudella tavalla.
Koronatilanteen vuoksi perinteisiä kättelyitä ei nähdä, vaan itsenäisyyttä juhlitaan uudenlaisella ohjelmalla.

Ohjelmassa vieraillaan Presidentinlinnan lisäksi eri puolilla maata, ja katsojilla on myös mahdollisuus lähettää tervehdyksiä illan lähetykseen. Juhlavastaanotto on aiemmin koonnut Presidentinlinnaan pari tuhatta suomalaista. Mutta myös kodeissa on vietetty itsenäisyyspäivää, miljoonat television ääressä. Tänä vuonna ei kokoonnuta perinteisellä tavalla Presidentinlinnaan, se ei kuitenkaan vähennä juhlan merkitystä. Juhlimme Suomea ja itsenäisyyttä kaikkien suomalaisten kanssa yhdessä uudenlaisen ohjelman kautta, Presidentti Niinistö kertoi parisen kuukautta sitten julkaisemassaan tiedotteessa.

"Useiden vuosikymmenien juhlavastaanotto, jossa isossa asemassa on ollut juhlavieraiden kättely, katkeaa nyt tänä vuonna. Mutta tyystin ilman vieraita ei Linnassa juhlita", Niinistö toteaa. Presidenttipari tapaa illan aikana muutamia yksittäisiä henkilöitä Presidentinlinnassa, mutta perinteistä kutsuvierasvastaanottoa ei järjestetä. Suunnitelmat ovat tarkentuneet marraskuun aikana ja suunnittelussa on otettu huomioon koronavirustilanne ja sen kehittyminen.

Yle näyttää itsenäisyyspäivän tapahtumat TV1:llä, ja luvassa on koosteita itsenäisyyspäivän vietosta aiemmilta vuosikymmeniltä. Yleltä kerrottiin, että lähetystä tehdään muualtakin kuin vain Helsingistä.

Erilaiset juhlat Itsenäisyyspäivänä

Lähes jokainen suomalainen on varmasti jossain törmännyt nimeen Veikko Hursti tai Heikki Hursti - Veikko Hurstin poika.

Veikko Stefanus Hursti (1924-2005) oli suomalainen kodittomien, alkoholistien ja vähäosaisten auttaja. Hän sai sosiaalineuvoksen arvonimen työstään yhteiskunnan vähäosaisten hyväksi. Hursti jakoi ruokaa, majoitti alkoholisteja kotiinsa sekä järjesti vähäosaisille Helsingissä, Töölön kisahallissa joulujuhlia. Vuosittain juhliin tuli tuhansia ihmisiä nauttimaan jouluaterian. Veikko Hursti pyrki tarjoamaan tilaisuuksissa myös sielun ravintoa. Tarjoamistaan jouluaterioista hän sai useita tunnustuspalkintoja.

Itsenäisyyspäivänä Veikko Hursti järjesti Hakaniemessä "linnanjuhlia köyhille". Presidentti Halonen vieraili näissä juhlissa muutamaan otteeseen.

Heikki Hursti on jatkanut vanhempiensa Veikko ja Lahja Hurstin muodostamaa perinnettä. Nyt tytär Sini Hursti jatkaa Heikki-isänsä kanssa avustustyötä yhdistyksen toiminnanjohtajana. Heikin vanhemmat järjestivät tilaisuuden kristillisen avustusjärjestönsä kautta noin kolmen vuosikymmenen ajan.

Suomen täyttäessä 100 vuotta Hakaniemen torilla odotettiin Heikki Hurstin Itsenäisyyspäivän aterioinnin alkamista kirpeässä pakkassäässä. Aterioinnin oli määrä alkaa kello 12 mutta väkeä oli sadoittain paikalla jo paria tuntia aikaisemmin. Toiminnanjohtaja Hursti sanoikin haastattelussa näyn olleen lohduton, kun lapsiperheet värjöttelivät ulkona pakkasessa ja kärsivällisesti jaksoivat odottaa aterioinnin alkamista.

Isänsä ja äitinsä toimintaa vuodesta 2005 jatkaneen Heikin mukaan ruokajonot ovat kasvaneet viimeisten vuosien aikana. 15 vuotta sitten Heikki Hurstin aloittaessa Laupeudentyö RY:n toiminnanjohtajana, väkeä ruokajonossa oli noin kolmisen sataa. Nyt - viisitoista vuotta myöhemmin - jokaisena ruokajakopäivänä ihmisiä on jonossa noin 2700.

Aikaisempina vuosina itsenäisyyspäivänä on ollut tarjolla soppaa ja kahvia mutta nyt muutaman vuoden ajan soppatarjoilu on korvattu ruokakasseilla.

Itsenäisyyspäivän perinteitä

Siniristilippu ja itsenäisyyskynttilät mainittiin jo mutta on myös muita perinteitä jotka kuuluvat tiiviisti itsenäisyyspäivään ja sen viettoon. Itse ollessani alakouluikäinen tyttö sytytimme ikkunoille kynttilät kelo 18 ja sen jälkeen lähdimme - vanhempani ja minä - kävelemään pienen lenkin ja ihailemaan ikkunoista loistavia kynttilöitä. Samalla kävimme hautausmaalla viemässä kynttilät poisnukkuneille omaisillemme. Veljeni jäi vahtimaan kotiin, ettei kynttilät sytytä tulipaloa. Tämä perinne säilyi meillä niin pitkään, kun minä vanhempieni luona asuin.

Itsenäisyyspäivänä hautausmailla on kunniavartio sankarivainajien muistoa kunnioittamassa. Vakiintuneita tapoja on itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus johon osallistuu valtion ylin johto Helsingin Tuomiokirkossa. Helsingissä nostetaan lippu salkoon Helsingin Tähtitornimäellä ja tilaisuus televisioidaan. Tasavallan presidentti myöntää kunniamerkkejä ja suorittaa ylennyksiä puolustusvoimissa.
Yliopistokaupungeissa juhlapäivän perinteisiin kuuluu ylioppilaiden soihtukulkue.

Puolustusvoimien valtakunnallinen itsenäisyyspäivän paraati järjestetään vuosittain eri kaupungeissa. Itsenäisyyspäivän paraati televisioidaan ja lähetykset ovat saaneet muutaman vuotena jopa miljoonayleisön.
Yleisradio on vuodesta 2000 lähtien esittänyt Edvin Lainenn ohjaamaan elokuvan Tuntematon sotilas jokaisena itsenäisyyspäivänä. Vuonna 2015 elokuvaa katsoi yli 360 000 ihmistä Ylen Teemalta.

Tietoa Suomen itsenäisyyspäivästä maailmalla

Kysyin muutamalta henkilöltä Itsenäisyyspäivästä, itsenäisyyspäivän vietosta ja perinteistä. Samoin kysyin ulkomailta - Tanskasta ja Bangladeshista - kuinka paljon ja mitä Suomen itsenäisyydestä tiedetään.

Seppo Sulonen Oulusta kertoi Itsenäisyyspäivän vietosta vanhempiensa kanssa. Hänellä on iäkkäät vanhemmat, Aila ja Paavo ja he kertoivat Itsenäisyyspäivän vietosta seuraavaa: Suomen itsenäisyys tuo heille mieleen Suomen. Itsenäisyyspäivän perinteinä heillä on itsenäisyyskynttilöiden sytytys kello 18.00. Samoin kirkossa käynti kuuluu heidän itsenäisyyspäivän viettoon. Seppo kertoi muistavansa lapsuudestaan, että kaupungissa lähes jokaisella ikkunalla paloi kaksi kynttilää tai kynttelikkö. Itsellä hänellä palaa katoksessa kaksi kynttilälyhtyä ja olohuoneessa sähköinen kynttelikkö.

Juttelin Kööpenhaminalaisen tuttavani Kim Olssenin kanssa ja kysyin, mitä hän tietää Suomen itsenäisyydestä. Hän tiesikin paljon itsenäisyydestämme ja Suomen historiasta yleensä. Hän tiesi päivämäärät ja mitä tapahtui ennen itsenäistymistä 1917. Hän lähetti terveisiä suomalaisille ja onnitteli meitä suomalaisia itsenäisyydestä. Hän sanoi: Tanska onnittelee koko Suomea!!

Bangladeshilainen Michael Murmu, opettaja oppilaineen ei sen sijaan tiennyt juurikaan Suomesta mitään. Opettaja Michael Murmu tiesi Suomen olevan itsenäinen mutta hänen oppilaansa eivät osanneet sijoittaa Suomea kunnolla kartalle. Eräs oppilas oli kysynyt, että pitääkö paikkansa, että jääkarhut kuljeskelevat edelleen vapaina Suomen kaduilla. Pienelle oppilaalle kerrottiin, että täällä ei jääkarhuja kaduilla näy. Opettaja Murmu kertoi hieman Suomesta ja itsenäisyydestämme, joten nyt muutamille Bangladeshin lapsille Suomi ei ole aivan tuntematon. Saimme Bangladeshistakin lämpimät onnittelut tänne Suomeen.

Omasta puolestani toivotan jokaiselle lukijalle hyvää ja rauhallista Itsenäisyyspäivää 2020!

Kirjoittanut: Anna Lempinen